Mittasotkuja ja porrasongelmointia

Viimeisen viikon olemme selvitelleet raksalla ilmenneitä mittaepäselvyyksiä. Talopaketin asentajien ollessa joululomalla, porrasrakentaja on tehnyt hommia. Kellarista ensimmäiseen kerrokseen vievät portaat ja betoniportaikon tukiseinät on valettu. Ensin ilmeni ongelma kellarin portaiden kanssa. Kellarin rakennesuunnitelma ja porrassuunnitelma eivät täsmänneet. Olimme yhteydessä rakennesuunnittelijaan ja pääsuunnittelijaan. He eivät osanneet ottaa asiaan kantaa ja päätimme tehdä portaat kellarin rakennesuunnitelman mukaan.

Ensimmäisen asuinkerroksen ontelolaatan kulma tuntui portaikossa olevan todella matalalla ja portaikosta näytti tulevan todella ahdistavan matala. Määräysten mukaan mitta on tarpeeksi korkea porrasaskelmasta ontelolaatan kulmaan mitattuna, mutta alaspäin tultaessa (portaissa ylempänä seistessä) ontelolaatan kulma tuntuu olevan todella matalalla. Selvitämme, voiko ontelolaattaa viistottaa, jotta pahin kulma saataisiin pois alimman portaikon katosta.

Portaikon lepotason syvyys on porraskuvassa 5cm vähemmän kuin rakennesuunnitelmassa, joten portaat valettiin paikallaan ilman porraskuvia. Valamisen jälkeen ilmeni, että jokainen askelma onkin muutamia millejä liian lyhyt. Nyt kellarin portaikon askelmat on saatava pidemmiksi. Tässä vaiheessa pääsuunnittelija määräsi portaiden rakentamisen väliaikaisesti tauolle.

Meillä oli viime torstaina palaveri tontilla. Paikalla oli lisäksemme pääsuunnittelija, rakennesuunnittelija, vastaava mestari, maaurakoitsija/kellarirakentaja sekä portaantekijä. Palaverissa tehtiin tarkistusmittauksia ja sovittiin, kuinka edetään. Palaverin jälkeen paikalle tuli vielä Kastellin vastaava. Hänen kanssaan tarkistettiin ensimmäisen kerroksen valmiin lattiapinnan korkoa. Siinä vaiheessa selvisi, että Kastellin rakennesuunnitelmassa ja kellarin rakennesuunnitelmassa on noin 2cm:n heitto. Tämän jälkeen asiaa selviteltiin kellarirakentajan, porrasrakentajan sekä pääsuunnittelijan kanssa.

Seuraavana päivänä raksalla porrasrakentajamme teki tarkistusmittauksia ja huomasi, että ontelolaattakerros on 2cm liian matalalla. Tämä madaltaa siis kellarin portaikkoa entisestään. Lisäksi huomattiin, että ylimmässä kerroksessa portaikon aukko on vähän liian lyhyt sekä sentin liian oikealla. Tämä saadaan hoidettua ylimääräisellä kipsilevyllä ja portaikko siis kapenee sen verran.

Yläkerran portaiden osalta kaikki on muuten ok, mutta lepotason syvyys pienenee n.91cm:n. Siellä lepotaso jää ihan sopivan syväksi silti. Kellarissa taas lepotason syvyys on todella kapea (85cm), mikä johtuu kellarin seinänpaksuudesta. Kellarin ulkoseinät tehty 400mm valuharkolla ja talorungon ulkoseinä on n.300mm paksuinen. Porraskuvissa tätä paksuuseroa ei ole huomioitu.

Asiat selvisivät onneksi nyt niin, että porrasrakentaja saa jatkaa hommiaan. Kellarista ykköskerrokseen vievät portaat tulevat kuitenkin suunniteltua ahtaammiksi ja aiomme miettiä porrasvalaistuksen uusiksi.